Presidentti Alexander Stubb ilmoitti myös, että Ranska osallistuu Naton Suomen monikansalliseen taisteluosastoon (Forward Land Forces in Finland).
Naton johtajat kokoontuivat Ankaraan Turkkiin kaksipäiväiseen huippukokoukseen, jonka keskiössä olivat puolustusmenot, liittouman turvallisuus ja Ukrainan tuen jatkaminen. Suomea edustivat presidentti Alexander Stubb, ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).
Euroopan on kannettava enemmän vastuuta
Stubb sanoi, että Euroopan on rakennettava vahvempi “eurooppalainen Nato” lisäämällä puolustusmenoja ja sotilaallista suorituskykyä. “Meidän tulisi keskittyä olennaiseen eli ‘Nato 3.0’:n rakentamiseen, taakan siirtämiseen Yhdysvalloilta Euroopalle sekä puolustusmenojen ja puolustuskyvyn kasvattamiseen”, hän sanoi.
Kysyttäessä, onko hän huolissaan Yhdysvaltain sitoutumisesta Natoon, Stubb sanoi liittouman yhtenäisyyden säilyttämisen olevan edelleen olennaista.
Ranska liittyy FLF Suomeen
Myös keskiviikkona Stubbin kanslia ilmoitti, että Ranska osallistuu Naton Suomen monikansalliseen taisteluosastoon (FLF Finland). FLF Suomi perustettiin vuosi sitten Naton yhdeksäntenä tällaisena monikansallisena taisteluosastona.
Ranska osallistuu FLF Suomen kiertoihin maavoimien joukoilla, mukaan lukien taisteluyksikkö, joka liitetään osaksi FLF-kokoonpanoa. Ranska tarjoaa myös koulutusta FLF Suomen puitteissa tarpeidensa mukaan.
Kanta Grönlantiin
Huippukokouksessa Grönlanti nousi jälleen huomion kohteeksi sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump toisti näkemyksensä siitä, että alueen tulisi siirtyä Yhdysvaltain hallintaan. Kommenttia pyydettäessä Stubb torjui ehdotuksen ja sanoi, että “Grönlannin asiat ovat yksinomaan Tanskan käsissä”.
Myös Valtonen vahvisti Suomen tukevan Tanskan alueellista koskemattomuutta ja sanoi Ylen haastattelussa, että tällaiset lausunnot ovat mahdottomia hyväksyä.
Ukrainan ja Lähi-idän jännitteet
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kehotti liittolaisia vahvistamaan Ukrainan ilmapuolustusta ja toisti vaatimuksensa Kiovan Nato-jäsenyydestä. Toistaen kannan, jonka hän oli esittänyt ennen huippukokousta, Stubb sanoi, että Naton liittolaisten on jatkettava Ukrainan tukemista ja samalla lisättävä painetta Venäjää kohtaan.
“Suurin paine Venäjää kohtaan tulee Ukrainasta”, hän sanoi ja lisäsi, etteivät sotilaalliset tappiot yksin todennäköisesti tuo Venäjää neuvottelupöytään, mutta muutos venäläisessä yleisessä mielipiteessä voisi lopulta tehdä sen. Stubb myös katsoi, että Ukraina on tällä hetkellä vahvemmassa asemassa kuin missään aiemmassa sodan vaiheessa.
Iraniin liittyviä viimeaikaisia jännitteitä kommentoidessaan Stubb sanoi olevan tärkeää, että Hormuzinsalmi pysyy avoimena ja että nykyinen tulitauko pitää. Valtonen sanoi Nato-maiden olevan yhtä mieltä siitä, ettei Iranista saa tulla ydinasevaltiota, ja korosti neuvottelujen jatkamisen tärkeyttä. Hän lisäsi, että viimeaikaiset Yhdysvaltain iskut kohdistuivat Iranin sotilaskohteisiin sen jälkeen, kun Iran oli hyökännyt kauppa-alusten kimppuun.
Puolustusmenot nousevat
Nato julkaisi myös päivitetyt arviot puolustusmenoista. Niiden mukaan eurooppalaisten liittolaisten ja Kanadan odotetaan käyttävän tänä vuonna puolustukseen keskimäärin 2,53 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun viime vuonna osuus oli 2,33 prosenttia. Suomen puolustusmenojen ennustetaan yltävän 2,65 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä asettaa sen liittouman enemmän kuluttavien jäsenten joukkoon.
Häkkänen puolestaan kertoi Suomen allekirjoittaneen huippukokouksen aikana 14 puolustusyhteistyösopimusta. Niihin sisältyi suunnitelmia hankkia yhdessä muiden Nato-liittolaisten kanssa Saab GlobalEye -valvontakoneita, Northrop Grumman MQ-4C Triton -tiedustelulennokkeja sekä lisää ilmatankkaus- ja strategisia kuljetuskoneita. Suomi liittyi myös hankkeisiin, joilla vahvistetaan Euroopan ilmavalvonta- ja ennakkovaroitusjärjestelmiä sekä parannetaan kriittisen puolustusmateriaalin hankintaa, varastointia ja suojaamista.
