Suomalaisten äänet jakautuivat kun Euroopan parlamentti päätti hyväksyä jatkoa alustayhtiöiden viestien seulonnalle. Tarkoitus on torjua lasten hyväksikäyttöä.
Euroopan parlamentti on vastoin aiempaa kantaansa hyväksynyt jatkoajan lakiin, joka sallii internetin alustayhtiöiden käydä läpi käyttäjiensä yksityisviestejä.
Viestejä saa skannata lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja ns. groomingin torjumiseksi.
Grooming on ilmiö, jossa aikuiset houkuttelevat lapsia esimerkiksi verkossa seksuaalisiin tarkoituksiin.
Yhtiöt ovat tehneet seulontaa jo vuosia, mutta tämän salliva poikkeuslupa umpeutui huhtikuussa sen jälkeen kun parlamentti oli torjunut poikkeuksen jatkon.
Eilen torstaina parlamentti siis pyörsi aiemman päätöksensä, mutta lisäsi siihen ehdoksi, että seulontaa ei saa kohdentaa päästä päähän salattuihin viesteihin. Tällaisia ovat esimerkiksi Whatsapp- ja Signal-viestit.
Enemmistö suomalaismepeistä kannatti seulontaa
Suomalaisten europarlamentaarikoiden äänet jakautuivat äänestyksessä.
Sirpa Pietikäinen (kok./EPP) äänesti seulonnan jatkon puolesta. Hänen mukaansa seulonnalla torjuttava ongelma on vakava: Tapausten määrät ovat kymmenkertaistuneet muutamassa vuodessa.
– Kun meillä on kaksi tärkeää asiaa vastakkain, niin pitää pitää huolta yksityisyyden suojasta, ja pitää pitää huolta myös lasten suojasta, Pietikäinen perusteli Ylen Ykkösaamussa perjantaina.
Viestien skannauksen jatkamisen puolesta äänestivät myös Mika Aaltola (kok./EPP), Pekka Toveri (kok./EPP), Elsi Katainen (kesk./Renew), Katri Kulmuni (kesk./Renew), Anna-Maja Henriksson (r./Renew), Maria Guzenina (sd./S&D) ja Eero Heinäluoma (sd./S&D).
Li Andersson (vas./LEFT) puolestaan vastusti viestien seulonnan jatkolupaa.
– Syy, miksi ryhmässäni äänestettiin sitä vastaan on, että tämä on yleistä massavalvontaa. Me olemme vaatineet kohdennettuja toimia, Andersson sanoi.
– En halua, että viranomaisille tai varsinkaan näille yrityksille annetaan oikeuksia tutkia ihmisten yksityisiä viestejä, perusteli puolestaan Ville Niinistö (vihr./Verts) Ykkösaamussa.
Suomalaisista myös Maria Ohisalo (vihr./Verts), Merja Kyllönen (vas./LEFT), Jussi Saramo (vas./LEFT) ja Sebastian Tynkkynen (ps./ECR) vastustivat valvontaluvan jatkoa.
”Poliittisia kauneusvirheitä”
Parlamentin viimeisin äänestys on osa jo vuosia kestänyttä ja mutkikasta poliittista prosessia.
Alustayhtiöt ovat siis seuloneet jo pitkään yksityisistä viesteistä viitteitä lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja ilmoittaneet havaintojaan viranomaisille.
Tähän ne ovat tarvinneet poikkeuslupaa, sillä EU:n tietosuojan säännökset lähtökohtaisesti kieltävät tällaisen toiminnan.
Poikkeuslupa umpeutui huhtikuussa sen jälkeen, kun parlamentti oli äänestänyt sen jatkon nurin.
Nyt parlamentin puhemies Roberta Metsola toi saman asian toiseen käsittelyyn, jossa jatkoluvan hylkääminen olisi vaatinut enemmistön kaikista parlamentaarikoista eli 360 ääntä.
Ratkaisevassa äänestyksessä jatkoluvan hylkäämistä kannatti 314 edustajaa ja vastusti 276, eli poikkeuksen jatkaminen meni läpi vaikka enemmistö paikalla olleista vastusti sitä.
– Siinä oli poliittisia kauneusvirheitä, Metsolan puoluetoveri Pietikäinen luonnehtii prosessia.
Toinen käsittely on EU-sääntöjen mukainen, mutta nykyisin harvinainen tapa päättää asioista.
Poikkeusluvan jatko menee seuraavaksi jäsenmaiden neuvoston käsittelyyn.
Jos parlamentin kanta kelpaa sellaisenaan jäsenmaille, jatkolupa tulee voimaan. Jos ne haluavat siihen muutoksia, asiaa joudutaan sovittelemaan. Suomi on kannattanut poikkeuksen jatkamista.
Neuvosto ei olisi rajannut päästä päähän salattuja viestejä seulonnan ulkopuolelle.
On tosin epäselvää, missä määrin näitä olisi nytkään mahdollista skannata, sillä salaus hankaloittaa myös alustayhtiön pääsyä viestien sisältöön.
Kuviota monimutkaistaa vielä sekin, että samaan aikaan EU:ssa neuvotellaan yksityisviestien skannaamista koskevasta pysyvästä lainsäädännöstä. Se poistaisi tarpeen määräaikaisille jatkoluville.
Pysyvää lainsäädäntöä on käsitelty jo vuosia, ja Suomen kanta asiaan on vaihdellut kriittisen ja neutraalin välillä.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on huomauttanut, että viestin salaisuuteen puuttuminen edellyttää yksilöityä rikosepäilyä.
